MINT - Etel?-Karjalan pientien kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehitt?minen

MINT A75317 on Euroopan aluekehitt?misrahaston ja Etel?-Karjan liiton rahoittama hanke, joka toimii 1.9.2019 – 31.12.2021. MINT-hankkeessa keskityt??n Etel?-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehitt?miseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksill? on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehitt?misess?, kunnilla on omistajuus sek? yritysyhteisty?n tiivist?misess?, ett? tuloksekkaan ja toimivan yhteyden yll?pit?misest? korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatio-osaamisen jalostamiseen niin, ett? se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehitt?misess?.

MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyv?t kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sit? kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluymp?rist?iss?.

PK-yritysten saavuttama hy?ty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lis??ntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kyky? tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea asiakasta hy?dytt?vimm?ll? tavalla. Kaiken t?m?n tulee tapahtua niin, ett? yritysten resurssit kehitt?miseen eiv?t kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan.
Hanke toteutetaan Saimaan ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Luum?en kunnan, Parikkalan kunnan, Rautj?rven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan yhteishankkeena.

 

Rautj?rven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.

Maaseudun palvelupisteet

Maaseudun palvelupisteet -hankkeen ideana on palveluiden tuottaminen uudenlaisen yhteisty?n avulla, joka rakentuu kuntien, v?hitt?iskauppojen ja kolmannen sektorin yhteisty?lle. Palvelupiste on sek? fyysinen paikka, ett? uudenlainen tapa toimia. Palvelupisteiden palvelutuottajien verkoston muodostavat kunta, yritykset sek? kolmannen sektorin toimijat. N?in palvelupisteet yhdist?v?t kaupalliset sek? sosiaalista hyvinvointia ja viihtyvyytt? lis??v?t palvelut. Palvelupisteiden monituottajamalli luo resursseja, joita kell??n toimijalla ei ole yksin.

Hankkeen tavoitteena on palveluiden tuottaminen taloudellisesti j?rkev?sti ja laadukkaasti kunnan ja asukkaiden n?k?kulmasta sek? toimintaymp?rist?n suotuisa kehitt?minen yritysten ja muiden palveluiden tuottajien n?k?kulmasta. Palvelupisteiden avulla sek? turvataan jo olemassa olevia palveluita, mutta sen avulla voidaan my?s kehitt?? maaseudun ja kylien palveluita. Palveluiden ker??minen yhteen paikkaan luo synergiaetuja palveluiden tuottajien n?k?kulmasta ja tehostaa resurssien k?ytt??. Palveluiden ker??minen yhteen my?s voimistaa k?vij?virtaa, joka luo mahdollisuuden palvelujen k?yt?n lis??miselle. Palveluiden keskitt?minen kaupan tai muun palveluiden tarjoamiseen soveltuvan paikan yhteyteen luo luontaisen kohtaamis- ja asiointipaikan ja lis?? alueen sosiaalista hyvinvointia. Palvelupisteiden sijoittaminen ensisijaisesti v?hitt?iskaupan yhteyteen turvaa p?ivitt?istavarakaupan palvelujen s?ilymisen alueilla, jonka ymp?rille muu palvelutarjonta rakentuu luontaisesti.

Osahankkeessa kartoitetaan palvelupisteiden toimijaverkostoa ja toimijoita Rautj?rven alueella, sek? alueellista palveluiden tarvetta k?ytt?jien n?k?kulmasta. Hankkeen aikana toteutetaan vertaisoppimisvierailu tai vierailuja johonkin monipalvelumallia tai verkostomaista palveluntuottajamallia toteuttavaan kohteeseen, sek? rakennetaan alueelle oma toimintamalli ja tehd??n sopimukset palvelupisteiden palveluntuottajien kanssa.

Rautj?rven osahankkeen p??kohderyhm?n? ovat kunnan asukkaat, kes?asukkaat ja matkailijat. Lis?ksi pisteit? voivat k?ytt?? yritykset ja j?rjest?t esimerkiksi kokouspaikkana. Yritykset ja j?rjest?t voivat lis?ksi hy?dynt?? pistett? palveluiden tuottajina.
Hanketta toteuttavat Etel?-Karjalan liitto, sek? Taipalsaaren, Luum?en ja Rautj?rven kunnat. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehitt?misen maatalousrahasto.

Rautj?rven kunnan osahankevastaavana toimii Sini Javanainen.

RivTimes - Hiitolanjoki - Salmon River for Locals and Travelers of All Times

 

RivTimes – Hiitolanjoki – Salmon River for Locals and Travelers of All Times

RivTimes (1.1.2021 – 30.11.2022) on kansainv?linen Kaakkois-Suomi – Ven?j? CBC-ohjelmasta 2014-2020 rahoitusta saanut hanke, jota toteutetaan suomalaisten ja ven?l?isten kumppaneiden kesken. Hanketta hallinnoi Rautj?rven kunta ja Etel?-Karjalan virkistysalues??ti? on toinen suomalainen kumppani. Ven?j?lt? mukana ovat Tourist Information Center of the Republic of Karelia, All-Russian society for Protection of Nature (Leningrad Region), Directorate of Protected Natural Areas of the Leningrad Region ja State Budgetary Institution of Culture of the Leningrad Region House of Folk Art. Parikkalan kunta on mukana rahoittamassa hanketta, mutta ei toimi varsinaisena hankekumppanina.

RivTimes -hankkeella mahdollistetaan rajat ylitt?vien yhteyksien valmistelu ja alueen matkailun kehitt?minen. Matkailulla on merkitt?v?t kasvun mahdollisuudet n?ill? alueilla, joilla talouskehitysn?kym?t ovat muutoin heikkoja. Hankkeen kohdealueilla on paljon kiinnostavaa historiaa menneilt? vuosisadoilta. Hiitolanjoki on ollut niin kalojen kuin ihmistenkin kulkureitti Laatokalta Saimaan alueelle ja takaisin. Parantamalla luontokohteiden infrastruktuuria sek? ihmisten tietoisuutta rajan molemmilla puolilla voidaan kohteiden vetovoimaa ja matkailutuotteiden kehitt?mist? lis?t?.

Suomen puolen toimenpitein? hankkeessa laaditaan koko kohdealuetta koskeva kokonaisvaltainen matkailun kehitt?missuunnitelma, Masterplan, sek? poistetaan pato ja ennallistetaan jokea Kangaskosken voimalan kohdalla ja laaditaan suunnitelma vesivoimalamuseon perustamiseksi Kangaskosken voimalaan. Ven?j?n puolella kehitet??n historiallista vesireitti? ja leiriytymisalueita K?kisalmiAsilanjoki-Kurkijoki alueella, sek? laaditaan kartta ja kohdekuvaukset matkailijoille ja matkailutoimijoille. Haukkaj?rven ymp?rist?ss? parannetaan luontopolkuja ja opasteita vaeltajille ja py?r?ilij?ille. Lis?ksi on tarkoitus rakentaa keskiaikaisen mallin mukainen puuvene, jonka avulla vesireittej? mainostetaan. Toteutettavat hankkeen toimenpiteet hy?dytt?v?t paikallisia yritt?ji? ja matkailutoimijoita sek? aluetta laajemminkin.

Hankkeessa j?rjestet??n mahdollisuuksien mukaan tapahtumia ja ty?pajoja matkailualan vanhoille ja uusille toimijoille.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 1080 510 euroa, josta EU-rahoitusta on 756 284 euroa.

 

Lis?tietoja:

Sini Javanainen, projektip??llikk?

sini.javanainen@rautjarvi.fi

+358040 581 8040

Ty?n Rautj?rvi –koordinaatiohanke 1.1. – 31.12.2019

 

 

Ty?n Rautj?rvi –koordinaatiohankkeessa Ty?nVuoksi koordinoi Rautj?rven kunnan alueen
ty?nhakijoiden ty?llistymist? (ty?netsint?, ty?h?nvalmennus), yritysyhteisty?t? ja tukea ty?llist?miseen (palkkatukihakemukset/maksatus), kunnan ty?llist?misavustuksen markkinointia (tuki kunnan ja yritysten v?lill?) sek? kunnan, yhdistysten sek? yritysten palkkatukipaikkoja (haku, rekrytointi).
Hankkeen aikana Rautj?rven kunta otti k?ytt??n ty?nantajille maksettavan avustuksen kunnan ty?markkinatuen maksuosuuden piiriss? olevien henkil?iden ty?llist?miseen. Avustukseen sis?ltyi kaksi elementti?:

a. Perustuki 300 euroa kuukaudessa ty?nantajalle, joka palkkasi v?hint??n kuuden (6) kuukauden pituiseen ty?suhteeseen rautj?rvel?isen henkil?n, joka oli kunnan ty?markkinatuen maksuosuuden piiriss?. Ty?ajan tuli olla v?hint??n 25 tuntia viikossa.

b. Bonustuki 2.500 euroa, jos kohdan a. ehdot t?ytt?v?n ty?nantajan palkkaaman henkil?n ty?suhde kesti niin pitk??n, ett? henkil? siirtyi pois kunnan ty?markkinatuen maksuosuuden piirist?.

Avustusta oli mahdollista saada, jos oli Suomessa kirjoilla oleva yritys, yhdistys tai yksityinen henkil?. Avustuksen maksamisesta tehtiin sopimus kunnan ja ty?nantajan kesken ennen kuin palkattavan henkil?n ty?suhde alkoi.

Rautj?rven sotahistoria –hanke 01.12.2016 - 31.12.2018

 

Sotahistoria hanke oli jaettu kahteen osaan kehityshankkeeksi ja investointihankkeeksi. Hankkeiden tavoitteena oli kehitt?? Rautj?rven alueen sotahistoriaan liittyv?? opastusta ja ennallistaa sek? kunnostaa sotahistoriallisia kohteita. Hankkeiden aikana selvittiin kunnan pohjoisp??n sotahistoriaa (painopistein? talvi- ja jatkosota) sek? kartoitettiin kunnan alueelta sotahistoriallisesti t?rkeimm?t kohteet.

T?rkeimmist? kohteista laadittiin tietopaketit (s?hk?inen esite ja lis?tietoa kunnan nettisivuille; sotahistoriaportaali) niin paikallisten kuin muualta tulevien k?ytett?v?ksi. Kunnan alueelle tehtiin opastus-j?rjestelm?, joka ohjaa t?rkeimpiin kohteisiin. Opastetut kohteet kunnostettiin ja niille laadittiin yll?pitosuunnitelma. Valittuihin kohteisiin kehitettiin opastettuja kierroksia. Hankkeen toteuttivat paikalliset reservil?isj?rjest?t yhteisty?ss? Rautj?rven kunnan kanssa.

>
Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehitt?misen maatalousrahasto.

Sotahistoriasta nykyaikaiseen kasvatukseen (From War History to Modern Education) 1.8.2015 - 31.1.2017

 

Rautj?rven kunta sai yhdess? LUTin ja Tarton yliopiston kanssa EU-rahoitusta hankkeelle Kansalaisten Eurooppa-ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli tutkia pienten lasten kokemuksia toisesta maailmansodasta ja hy?dynt?? tuloksia kehitt?m?ll? uusia sovelluspohjaisia ty?kaluja kokemukselliseen oppimiseen. Rautj?rven kunta vastasi hankkeen toteutuksesta ja yliopistot olivat vastuussa tutkimuksen suorittamisesta. Tutkimusryhm?n havaintojen avulla luotiin uusia kokemukselliseen oppimiseen tarkoitettuja ty?kaluja, joita voidaan k?ytt?? osana koulujen historiakasvatusta.

Hanke jaettiin kahteen osaan, joista ensimm?isess? toteutettiin tutkimus Rautj?rvell? ja l?hialueilla ja Virossa Saarenmaalla ja Tarton kaupungissa. Tutkimus sis?lsi sellaisten ihmisten haastatteluja, jotka kokivat toisen maailmansodan ja sen vaikutukset ollessaan lapsia tai nuoria. Haastattelujen tarkoituksena oli selvitt??, kuinka lapsille puhuttiin sodasta ja sen vaikutuksista ja kuinka he olisivat halunneet, ett? sotaa selitettiin heille. Suomessa ja Virossa ker?tty? aineistoa verrattiin ja johtop??t?kset kirjoitettiin tutkimusraporttiin.

Hankkeen toisessa osassa luotiin ker?ttyyn aineistoon perustuva opetussarjakuva. Sarjakuva kuvaa sotaa lasten ja nuorten n?k?kulmasta. Tarkoituksena oli l?yt?? uusia n?k?kulmia aiheeseen ja auttaa niiden kautta lapsia ymm?rt?m??n sotaa hiukan paremmin. T?m?n tavoitteen tukemiseksi luotiin my?s live-roolipeli LARP. Siin? yhdistyv?t lapsen sodan kokemus ja oppiminen toisesta maailmansodasta. Aineisto ker?ttiin verkkosivustolle, jotta se olisi saatavilla kaikkialla Euroopassa. Samankaltaista sis?lt?? voidaan tuottaa verkkosivustolle tulevaisuudessa. Viimeisess? vaiheessa kehitettiin nuorille sopiva koulutusdraamakierros, jossa he voivat oppia toisesta maailmansodasta kokemuksellisen oppimisen avulla.

Sarjakuva ja el?v? roolipeli ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja viroksi, ja niit? voidaan k?ytt?? ja jakaa ilmaiseksi.

Uudet oppimisen ty?kalut on julkaistu 17.11.2016. Ne ovat sarjakuva ja roolipeli, jotka voit ladata ilmaiseksi t?lt? sivustolta tai seuraavalta sivustolta:
www.childrenofwartime.com

Ty?kalut on suunniteltu k?ytett?viksi osana historian opetusta. N?it? voidaan k?ytt?? opetustilanteessa opettajan johdolla tai tarpeen mukaan nuoret voivat k?ytt?? n?it? itsen?isesti. Tavoiteltu kohderyhm? ovat 12-18 -vuotiaat eurooppalaiset nuoret. Ty?kalut ovat suunniteltu niin, ett? ne soveltuvat k?ytett?v?ksi ymp?ri Eurooppaa.

Sarjakuva ja roolipelin arvoina ovat:
? inhimillinen n?k?kulma sotaan
? puolueeton historian tulkinta
? lasten ja nuorten kokemukset sodasta
? miten lapsille ja nuorille tulisi kertoa sodasta t?n? p?iv?n?

The municipality of Rautj?rvi in collaboration with the Lappeenranta University of Technology and the University of Tartu were granted EU funding from the Europe for Citizens Programme. The goal of the project was to explore young children’s experiences of the Second World War and put this into applied use, developing new tools for experiential learning. The municipality of Rautj?rvi was the accountable partner of the project and the universities were responsible for carrying out the research. The research team’s findings have been used to create new tools for experiential learning to be used as part of the history education at schools.

The project was divided into two parts. In the first part of the project, the research was carried out in Rautj?rvi and in the nearby regions and in Estonia in the island of Saaremaa and in Tartu city. The research included interviews of people who experienced the Second World War and its effects when they were children or adolescents. The purpose of the interviews was to find out how the children were talked to about the war and its effects, and how they would have liked the war to be explained. The material collected in Finland and Estonia were compared, and the conclusions were written in the research report.

In the second part of the project, based on the collected material, the educational comic was created. The comic describes the war from the viewpoint of children and adolescents. The purpose was to find new points of view of the subject matter and through them help children understand war even a little bit better. To support this purpose, the live action role-playing game was created. The LARP combines experiencing war as a child and learning about the Second World War. The material was collected to the website in order for it to be accessible anywhere in Europe. More similar content can be produced for the website in the future. The final stage was to develop an educational drama tour suitable for adolescents in which they can learn about the Second World War through experiential learning.

The comic and the live action role-playing game are available in Finnish, English and Estonian and they are free to be used and distributed.

Rautj?rven, Ruokolahden ja Parikkalan matkailuhanke 1.8.2018 – 31.12.2020

 

Maantieteellisesti l?hell? toisiaan olevat Rautj?rven, Ruokolahden ja Parikkalan kunnat ovat pieni? ja joutuvat kilpailemaan matkailijoista isompien kaupunkien kanssa. Pienin? yksikk?in? kuntien on haasteellista tarjota, markkinoida tai myyd? matkailun palveluita yksin??n. Kuntien on j?rkev?? yhdist?? resurssinsa ja kokeilla yhteisty?n k?ynnist?mist?. Haasteita tuovat my?s matkailupalveluiden v?h?inen m??r? ja hajanaisuus alueilla. T?ll? hetkell? vain harva toimija kykenee tarjoamaan esimerkiksi muutaman p?iv?n matkailupaketteja kuntien alueella. N?ihin tarpeisiin voidaan vastata paremmin, kun alueen kunnat ja matkailutoimijat kykenev?t yhteisty?h?n. Hankkeen aikana matkailutoimijat saivat neuvontaa ja koulutusta oman matkailuliiketoimintansa kehitt?miseen. Teemoina olivat matkailupalveluiden laatu, markkinointi, myynti ja kansainv?lisyys.

K?yt?nn?n syist? hanke jaettiin kahdeksi erilliseksi hankkeeksi, kehityshankkeeksi (76905) 1.8.2018 – 31.12.2020 ja yritysryhm?hankkeeksi (80714) 12.10.2018 – 31.12.2020.

Hankkeessa harjoiteltiin k?yt?nn?n yhteisty?t? matkailun puitteissa ja tutustuttiin alueen muihin toimijoihin. Hankkeen hallinnoinnista vastasivat kunnat, ja alueiden yritykset ja yhdistykset olivat toteuttavia kumppaneita. Kunnat tarjosivat apua matkailun kehitt?miseen ja markkinointiin omien resurssiensa mukaan. Kunnat toimivat my?s hankkeen vetureina ja varmistivat, ett? asiat etenev?t sovitusti. T?rkeint? oli, ett? asian eteen tehtiin yhdess? t?it?. Eri kuntien alueelta tulevat yritykset ja yhdistykset p??siv?t tekem??n k?yt?nn?n yhteisty?t? ja harjoittelemaan yhteistoimintaa sek? miten isoja ryhmi? voidaan ottaa vastaan yhdess? yhdist?m?ll? usean toimijan matkailupalvelut yhteen pakettiin.

Hanketta rahoitti Etel?-Karjalan K?rki-Leader ja Euroopan maaseudun kehitt?misen maatalousrahasto.
Rautj?rven kunnan hankevastaavana toimi hankkeen loppuvaiheessa Sini Javanainen

 

Hanketta rahoitti Etel?-Karjalan K?rki-Leader ja Euroopan maaseudun kehitt?misen maatalousrahasto.

Rautj?rven kunnan hankevastaavana toimi hankkeen loppuvaiheessa Sini Javanainen